Boards lehti julkaisi aikoinaan kaikista testaamistaan laudoista tekemänsä mittaukset, mutta lehden nykyiset toimittajat ovat tyytyneet vain muutamalla sanalla kuvaamaan testilautojen pohjan muotoa. Valitettavaa, sillä pohjan mittasuhteista minkä muotoinen sheippi on, voi tehdä huomioita kuinka lauta mahdollisesti käyttäytyy eri olosuhteissa.
Konkaavi(t) imee ilmaa laudan alle ja parantaa plaanaavuutta ja laudan etuosassa pehmentää ajoa aallokossa. Konkaavit voivat toimia kuin iskunvaimentajina merenkäynnissä. Leveissä formulalaudoissa on yleensä veetä ja konkaaveja runsaasti.
Tigan pohjassa on joissakin kohdissa kolminkertaisesti veetä, pohjan keskellä ja kummassakin puoliskossa. Lisäksi siinä on mono- ja tuplakonkaavia siellä ja täällä.
Tigalle oli ominaista (olen museoinut sen varaston seinälle), että se toimi hyvin pienellä evällä, eikä koskaan spinnannut. Lisäksi se nousi tuuleen pieneksi 89 litraiseksi slalom laudaksi tavattoman hyvin, paremmin kuin mikään muu kölitön lauta, jolla olen ajanut. Nämä ominaisuudet olivat nimenomaan seurausta rungon sheipistä, ei evästä.
Lauta oli nopea, mutta heikkous oli pitkä suora nokka, jota
sai varoa, ettei se osunut vasta-aaltoon. Mastokisko on sille ajalle
tyypillisesti edessä, mikä pahensi osumisherkkyyttä. Vedin sillä kerran kunnon
katapultin noin metrisessä ristiaallokossa 15 m/s tuulessa. Jostain syystä
käytin silloin kypärää, mikä oli tarpeen katapultissa, kun pääni meni
NP-purjeen ikkunasta läpi. Sen jälkeen
tein mastokiskoon pienen viritelmän, niin että mastojalan sai niin taakse
kiskoon kiinni kuin suinkin mahdollista.
![]() |
Peter Volwaterin Falconin pohjassa näkyy keskellä V ja tupla konkaavit |
Kuitenkin Tiga on jäänyt monista laudoista
mieleen omintakeisena, mutta luotettavana kovan tuulen lautana. Ja senaikainen
hyvin kapea perä tarkoitti tietysti tiukkoja jiippejä.
Tavallinen veen määrä purjelaudoissa liikkuu muutamissa
millimetreissä ja yleensä alle 10 mm. Omistamiani lautoja, joissa veen määrä on
yli 10 mm, olivat mm Starboardin Carve 99 ja Fanaticin Skate 100. Kumpikin oli
sen ajan freestyle tai FSW lautoja ja testeissä aikanaan eritäin hyvin
pärjänneitä.
Manta 79 perän Cut Outsit ovat 27 mm syvät |
Myös 90-luvun suosikkilaudassani Mistral Screamerissä oli
etulenkkien alla veetä peräti 14 mm. Screamerin pohjassa oli myös
tuplakonkaavia runsaasti. Screameri oli vaikeassa merenkäynnissä todella hyvä
ajettava ja myös erittäin nopea lauta.
Mielenkiintoista on, että yli 10 mm veetä löytyy myös
Formula Vaporin pohjasta, sekä Tabou Manta slalomeista. Mantat ovat tunnettuja
hyvästä kontrollista ja niissä on myös reilut konkaavit pohjassa, uusissa
malleissa tosin hieman vähemmän kuin vanhoissa. Vertailuna 2011 JP 112 slalomin
pohjassa veetä on maksimissaan n 6 mm.
Mantan testikuski Ross Williams painoi muutama vuosi sitten
noin 85 kg, JP:n tehdaskuljettajat 2011 Albeau ja Buziani taas noin 100 kg.
Vaikuttaako laudan testaajien oma paino lautaan tehtyyn sheippiin? Varmastikin,
suunnittelijahan tekee laudan nimenomaan testikuskia varten niin, että lauta olisi
ykköskuljettajan alla kilpailukykyinen.
Racelautojen pitkä flatti
Mittaamieni nykyisten slalomlautojen pohjan suora osuus
(flat) 2 mm:n keulanousulla on luokkaa 100-107 cm, poikkeuksena 2011 JP112,
jonka flatti on vain 91 cm. Formula Vaporissa se on 100 cm.
Vanhassa pitkässä wavessani se on alle 70 cm,
koska wavelaudan täytyy kyetä kääntymään aaltojen välissä. Wavelautaa ei ole
suunniteltu nopeaan suoraan ajoon vaan käännöksiin.
Ja mielenkiintoisena
poikkeamana säännöistä RRD 91 FSW:ssa flatti on peräti 109 cm! Kuitenkin RRD on
helppo ajettava chopissa ja se kääntyy hyvin aallokossa. Kääntyvyyttä on
parannettu perän rockerilla, perä kaartuu ylöspäin noin 2 mm.
Racelaudoissa perän rockeri on poikkeuksetta 0. Niissä ei
ole tail rockeria, koska se huonontaa plaanaavuutta ja kuuluu enemmänkin
wavelautojen pohjan ominaisuuksiin. Ja taas poikkeuksena sääntöihin joidenkin
freeride ja freerace lautojen jiippauskykyä on parannettu 1-2 mm perän
rockerilla. 2006 JP freerace laudassani on perää nostettu jopa 3 mm. Kuitenkin
JP Super-X on varsin nopea lauta ja erittäin aikaisin plaanaava.
RRD FSW sivujen kantit ovat pyöreät, ei kulmikkaat niinkuin slalomlaudoissa |
Pelkästä Veen määrästä tai konkaavien syvyydestä ei
kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä laudan ajo-ominaisuuksista, koska
laudan ajettavuuteen vaikuttavat niin monet seikat yhdessä.
Kuitenkin on
mielenkiintoista tietää mitä oman suosikkilaudan pohjasta löytyy. Se selviää
rullamitalla, suoralla laudanpätkällä ja työntömitalla.
Kun lautaa työntää
laudanpohjaa pitkin, niin valoa vasten pohjassa näkyy mahdollinen konkaavi(t).
Vee näkyy vielä helpommin siitä kuinka paljon lauta nousee laudan toisesta
reunasta ylöspäin.
Ohessa on muutama linkki sivustoihin, joissa on selostettu
tarkemmin laudan muodon vaikutusta laudan käyttäytymiseen. Liitteenä myös
joitain mittoja omista laudoistani.
MALLI
|
Vm
|
Pit x lev x til
|
V / Konkaavi
|
V / Konk
|
V / Konk
|
V / Konk
|
FLAT
|
ROCKER
|
Perä
|
mm, 30 cm perästä
|
90 cm
|
120 cm
|
(40 cm keulasta)
|
suora osuus cm (2 mm)
|
Perän nousu mm
|
Leveys (30 cm
off)
|
|||
Vapor Formula
|
2008
|
230 x 100 x 156
|
3 / 2 dc
|
11/ 5 dc
|
13/ 7 dc
|
11/ 7 dc
|
100
|
0
|
82
|
Manta 79
|
2010
|
232 x 79 x 125
|
15 / 0
|
12 / 0
|
10 / 3 dc
|
1 / 6 dc
|
107
|
0
|
56 / 56,7
|
Manta 71
|
2012
|
232 x 71 x 113
|
12 / 0
|
10 / 1
|
7 / 2
|
0 / 3 dc
|
104
|
0
|
48,5 / 49,5
|
RRD FSW 91
|
2010
|
238 x 59 x 91
|
6 / 0
|
10 / 1
|
9 / 1 dc
|
< 1
|
109
|
< 2
|
35,5 / 37
|
Tiga 260 ACR
|
1993
|
260 x 56 x 89
|
9
|
5 / 3 dc
|
9 / 5 dc
|
4 / 3 dc, sc
|
120
|
< 1
|
32
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti