lauantai 28. joulukuuta 2013

Veetä ja enemmän veetä

 Mittasin huvikseni kolmen viimeksi hankkimani laudan pohjan muodon. Paitsi laudan ulkoinen muoto ja koko, niin nimenomaan veden kanssa kosketuksessa oleva pohjan muoto vaikuttaa ajokokemukseen, miltä lauta tuntuu ajettaessa erilaisessa kelissä.

 Boards lehti julkaisi aikoinaan kaikista testaamistaan laudoista tekemänsä mittaukset, mutta lehden nykyiset toimittajat ovat tyytyneet vain muutamalla sanalla kuvaamaan testilautojen pohjan muotoa. Valitettavaa, sillä pohjan mittasuhteista minkä muotoinen sheippi on, voi tehdä huomioita kuinka lauta mahdollisesti käyttäytyy eri olosuhteissa.

 Kaikissa mittaamissani (omistamissani) laudoissa on ollut jonkun verran veetä pohjassa mukaan lukien freestyle wavet ja vanha Bicin wavelautani. Suuremmassa osassa laudoista on myös jonkun verran konkaaveja (koveruutta) ainakin laudan etuosassa. Jos lauta olisi täysin tasainen pohjasta, se olisi aika holtiton ajettava ja todennäköisesti spinnaisi koko ajan. Pohjan veemuoto lisää suuntavakautta ja parantaa kryssikykyä, siis kykyä nousta tuuleen.

Konkaavi(t) imee ilmaa laudan alle ja parantaa plaanaavuutta ja laudan etuosassa pehmentää ajoa aallokossa. Konkaavit voivat toimia kuin iskunvaimentajina merenkäynnissä. Leveissä formulalaudoissa on yleensä veetä ja konkaaveja runsaasti.
 Omistan vuoden -93 ämpärimuovisen Tigan, joka oli aikoinaan testivoittaja brittilehdessä. Se oli myös World Cup hyväksytty ja sillä on tosiaan kilpailtu ammattikisoissa (ei pidä nauraa!).

Tigan pohjassa on joissakin kohdissa kolminkertaisesti veetä, pohjan keskellä ja kummassakin puoliskossa. Lisäksi siinä on mono- ja tuplakonkaavia siellä ja täällä.

Tigalle oli ominaista (olen museoinut sen varaston seinälle), että se toimi hyvin pienellä evällä, eikä koskaan spinnannut. Lisäksi se nousi tuuleen pieneksi 89 litraiseksi slalom laudaksi tavattoman hyvin, paremmin kuin mikään muu kölitön lauta, jolla olen ajanut. Nämä ominaisuudet olivat nimenomaan seurausta rungon sheipistä, ei evästä.

Lauta oli nopea, mutta heikkous oli pitkä suora nokka, jota sai varoa, ettei se osunut vasta-aaltoon. Mastokisko on sille ajalle tyypillisesti edessä, mikä pahensi osumisherkkyyttä. Vedin sillä kerran kunnon katapultin noin metrisessä ristiaallokossa 15 m/s tuulessa. Jostain syystä käytin silloin kypärää, mikä oli tarpeen katapultissa, kun pääni meni NP-purjeen ikkunasta läpi.  Sen jälkeen tein mastokiskoon pienen viritelmän, niin että mastojalan sai niin taakse kiskoon kiinni kuin suinkin mahdollista.

Peter Volwaterin Falconin pohjassa näkyy keskellä V ja tupla konkaavit
 Toinen ärsyttävä piirre Tigassa oli sen taipumus roiskia neulanteräviä vesisuihkuja suoraan silmille. Aivan kuin sheippaaja olisi säätänyt laudan kantit niin, että ne parhaassa vauhdissa leikkasivat vettä lähettäen roiskeet suoraan naamalle. 

Kuitenkin Tiga on jäänyt monista laudoista mieleen omintakeisena, mutta luotettavana kovan tuulen lautana. Ja senaikainen hyvin kapea perä tarkoitti tietysti tiukkoja jiippejä.

Tavallinen veen määrä purjelaudoissa liikkuu muutamissa millimetreissä ja yleensä alle 10 mm. Omistamiani lautoja, joissa veen määrä on yli 10 mm, olivat mm Starboardin Carve 99 ja Fanaticin Skate 100. Kumpikin oli sen ajan freestyle tai FSW lautoja ja testeissä aikanaan eritäin hyvin pärjänneitä. 

Manta 79 perän Cut Outsit ovat 27 mm syvät
Myös 90-luvun suosikkilaudassani Mistral Screamerissä oli etulenkkien alla veetä peräti 14 mm. Screamerin pohjassa oli myös tuplakonkaavia runsaasti. Screameri oli vaikeassa merenkäynnissä todella hyvä ajettava ja myös erittäin nopea lauta.
Mielenkiintoista on, että yli 10 mm veetä löytyy myös Formula Vaporin pohjasta, sekä Tabou Manta slalomeista. Mantat ovat tunnettuja hyvästä kontrollista ja niissä on myös reilut konkaavit pohjassa, uusissa malleissa tosin hieman vähemmän kuin vanhoissa. Vertailuna 2011 JP 112 slalomin pohjassa veetä on maksimissaan n 6 mm.

Mantan testikuski Ross Williams painoi muutama vuosi sitten noin 85 kg, JP:n tehdaskuljettajat 2011 Albeau ja Buziani taas noin 100 kg. Vaikuttaako laudan testaajien oma paino lautaan tehtyyn sheippiin? Varmastikin, suunnittelijahan tekee laudan nimenomaan testikuskia varten niin, että lauta olisi ykköskuljettajan alla kilpailukykyinen.  

Racelautojen pitkä flatti
Mittaamieni nykyisten slalomlautojen pohjan suora osuus (flat) 2 mm:n keulanousulla on luokkaa 100-107 cm, poikkeuksena 2011 JP112, jonka flatti on vain 91 cm. Formula Vaporissa se on 100 cm.  
Vanhassa pitkässä wavessani se on alle 70 cm, koska wavelaudan täytyy kyetä kääntymään aaltojen välissä. Wavelautaa ei ole suunniteltu nopeaan suoraan ajoon vaan käännöksiin. 

Ja mielenkiintoisena poikkeamana säännöistä RRD 91 FSW:ssa flatti on peräti 109 cm! Kuitenkin RRD on helppo ajettava chopissa ja se kääntyy hyvin aallokossa. Kääntyvyyttä on parannettu perän rockerilla, perä kaartuu ylöspäin noin 2 mm.

Racelaudoissa perän rockeri on poikkeuksetta 0. Niissä ei ole tail rockeria, koska se huonontaa plaanaavuutta ja kuuluu enemmänkin wavelautojen pohjan ominaisuuksiin. Ja taas poikkeuksena sääntöihin joidenkin freeride ja freerace lautojen jiippauskykyä on parannettu 1-2 mm perän rockerilla. 2006 JP freerace laudassani on perää nostettu jopa 3 mm. Kuitenkin JP Super-X on varsin nopea lauta ja erittäin aikaisin plaanaava.

RRD FSW sivujen kantit ovat pyöreät, ei kulmikkaat niinkuin slalomlaudoissa
Pelkästä Veen määrästä tai konkaavien syvyydestä ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä laudan ajo-ominaisuuksista, koska laudan ajettavuuteen vaikuttavat niin monet seikat yhdessä. 

Kuitenkin on mielenkiintoista tietää mitä oman suosikkilaudan pohjasta löytyy. Se selviää rullamitalla, suoralla laudanpätkällä ja työntömitalla. 
Kun lautaa työntää laudanpohjaa pitkin, niin valoa vasten pohjassa näkyy mahdollinen konkaavi(t). 
Vee näkyy vielä helpommin siitä kuinka paljon lauta nousee laudan toisesta reunasta ylöspäin.

Ohessa on muutama linkki sivustoihin, joissa on selostettu tarkemmin laudan muodon vaikutusta laudan käyttäytymiseen. Liitteenä myös joitain mittoja omista laudoistani.


 MALLI
 Vm
Pit x lev x til
V / Konkaavi
V / Konk
V / Konk
V / Konk
FLAT
ROCKER
Perä



mm, 30 cm perästä
90 cm
120 cm
(40 cm keulasta)
suora osuus cm (2 mm)
Perän nousu mm
Leveys  (30 cm off)
Vapor Formula
2008
230 x 100 x 156
3 / 2 dc
11/ 5 dc
13/ 7 dc
11/ 7 dc
100
0
82
Manta 79
2010
232 x 79 x 125
15 / 0
12 / 0
10 / 3 dc
1 / 6 dc
107
0
56 / 56,7
Manta 71
2012
232 x 71 x 113
12 / 0
10 / 1
7 / 2
0 / 3 dc
104
0
48,5 / 49,5
RRD FSW 91
2010
238 x 59 x 91
6 / 0
10 / 1
9 / 1 dc
< 1
109
< 2
35,5 / 37
Tiga 260 ACR
1993
260 x 56 x 89
9
5 / 3 dc
9 / 5 dc
4 / 3 dc, sc
120
< 1
32
Veen ja perän rocker yksikkö on mm                 dc = tupla konkaavit, sc = mono konkaavi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti