Kovan tuulen laudan valinta

Purjelaudoissa on nykyään varsinainen

runsauden pula sekä lautojen, että purjeiden suhteen. Valmistajat ovat kehittäneet omat nimityksensä jakaen laudat eri luokkiin auttaakseen kuluttajia oikean lautatyypin valitsemisessa. Etuliite free- luokitustyypin edessä kertoo laudan sopivan harrastajakäyttöön, mikä tarkoittaa yleensä helpompaa käsiteltävyyttä, kapeampaa perää, usein passiivista plaanaavuutta (ei tarvetta pumpata) ja yleensä myös suurempaa painoa. Luokkanimityksiä on monia, mutta sellaista kuin strongwind board tai hugechop board ei ainakaan vielä ole olemassa.

 Omat lautavalintani ovat formula tai leveä slalom kevyeen keliin (purjekoolla 10 - 8,5).
Keskituuleen (purjekoolla 7,7 – 6,7) yleensä slalom tai freerace lauta.
Mutta kelin kovetessa valinta vaikeutuu. Mikä on sopivin lauta kovaan tuuleen noin 6 neliön purjekoolla?

Ne tekijät, jotka auttavat sopivan lautatyypin määrittämisessä, ovat taasen ne omat mielirannat, joilla yleensä tulee ajeltua ja edelleen niissä vallitseva aallokko.
Jos tarkoitus on etsiä aaltoja ja ajella aallokossa, valinta on ilmeisemmin freewave tai peräti wavelauta. Jos riittää, että lauta toimii järvillä tai suojaisilla lahdilla, joissa aallonkorkeus ei nouse liikaa, silloin voi harkita jopa slalom- tai freeracelautaa. Tai, jos haluaa vain nautiskella cruisailusta ja mukavista jiibeistä, freeride tai freemovelaudat ovat usein sopivia. Jos taas on tarkoitus metsästää gps nopeusennätyksiä, silloinkin valinta on helppo, eli ilmeisemmin kapeahko slalomrunko. 

Mutta entä, jos laudan on toimittava myös kovassa tuulessa ja äärimmäisessä chopissa mukaan lukien hallittu jiibbaus? Ja laudan pitäisi olla vielä ripeästi etenevä.  

Yllä paljon veetä ja concaaveja

Taasen on todettava, että monet Etelä-Suomen surffispoteista toimivat suhteellisen hyvin keveillä ja keskituulilla. Mutta kelin kovetessa kutosen tai vitosen keliksi, vesialue alkaa muistuttaa valitettavan usein enemmänkin perunapeltoa. Ja perunapellolla tai ristiaallokossa ajo nopealla laudalla ei ole mitään nautinnon maksimointia.

Surffaus nopealla laudalla kovassa kelissä kuluttaa nopeasti voimia ja pakarat ja reidet tahtovat mennä tukkoon. Ja vaikka laudan ja rikin trimmit olisivatkin kohdallaan, kovassa vauhdissa lauta ottaa helposti ilmaa alleen - ainakin jos purje pääsee puuskissa aukeamaan.

Ja lisäksi on haasteena vielä käännökset. Jiibbaus kovassa tuulessa voi olla sopivissa olosuhteissa hauskaa, mutta se voi olla myös haastavaa, jos alusta on kuin kumpareikkoa ja lauta on juuri ja juuri hallinnassa. 

Laudan sheipin vaikutus

Helpoin ratkaisu lisätä kontrollia edellä kuvattuun perunapelto tai choppi olosuhteisiin on tehdä laudan rungosta hidas. Hidas hyvin kääntyvä lauta on muodoltaan yleensä kuin banaani. Esim wavelaudassa pohjan veteen kosketuksessa oleva suora osuus on lyhyt, ja keula ja usein myös perä kaareutuvat ylöspäin. Plaanaavuus on heikko, mutta lauta kääntyy helposti aallonpohjassa. Puhutaan pohjan rockerin määrästä. 

Nopean slalomlaudan pohja on taas rungoltaan melko suora. Aikaisin plaanaavassa laudassa on pitkä suora osuus ennen kuin laudan etuosa kaareutuu ylöspäin keulaan. Muita tärkeitä käyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja ovat lisäksi mm pohjan veemäärä ja konkaavien syvyys. Aallokossa concaavit mm pehmentävät menoa toimien ikäänkuin iskunvaimentimina. 

Näiden lisäksi on muitakin asioita, joita laudan suunnittelija käyttää rakentaakseen laudasta halutunlaisen. Mutta nämä kolme edellä mainittua seikkaa ovat oleelliset, rungon leveyden ja pituuden lisäksi tietysti.

 On olemassa nopeita lautoja, joissa laudan kontrolli säilyy, vaikka luukku rytkytyksessä hetkellisesti aukeaisikin. Nämä eivät ole täysverisiä slalomlautoja, eikä niiden tarvitse myöskään olla hitaita (free)wavejä - vaan lautoja, joilla on äärimmäisen helppoa ajaa kovassakin aallokossakin. Slalomlauta on luonnollisesti nopein lauta hyväkuntoisen kilpailijan alla, mutta nyt puhumme freeride surffauksesta, jossa huomioidaan myös ajonautinto. Slalomrunko on suunniteltu ehkä 10 minuuttia kestävään kilpailuerään. Se ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen ajeluun tyylillä kiihdytys – hyppy – jiibbi ja takaisin.

 Purjelautatestejä joutuu lukemaan joskus rivien välistä ja tarkasti vertaillen, että niistä saisi hyvät ja huonot puolet esille.  Jos testi on tehty kovassa kelissä, silloin tekijä yleensä mainitsee jotain  laudan hallittavuudesta ääriolosuhteissa. Parhaita lähteitä eri lautojen tosi ominaisuuksien selvittämiseksi ovat kuitenkin surf-foorumit, joissa laudan pitkäaikaiset käyttäjät raportoivat käyttökokemuksistaan. Yleensä näitä tietoja joutuu vain odottelemaan. Lautamallista, joka on ollut vuodesta viiteen vuoteen markkinoilla, löytyy luonnollisesti parhaiten tietoa.

Näyttäisi löytävän ainakin kolme lautamerkkiä, joissa ajokontrolli ja toiminta kovassa kelissä ja chopissa näyttäisi olevan erityisen hyviä. Nämä laudat eivät ole luokkanimityksestään huolimatta hitaita, vaan pikemminkin hieman kesytettyjä slalomeja. Ne ovat nopeita silloin, kun tuuli on kova ja olosuhteet haasteelliset. Valmistajasta riippuen niitä kutsutaan freeride laudoiksi tai sitten jollain valmistajan omalla nimityksellä.

Kuutosella Tulliniemessä

Viime kesäni olin Tulliniemessä itäkelillä. Seurasin millä muut ajoivat ja valitsin Gaastran Matrixin kuuden neliön purjeen, koska se kestää paljon tuulta ja seuraava kokoni alaspäin olisi ollut neliön pienempi. Kävin ensin vesillä 65 cm leveällä Manta slalomilla, mutta en viipynyt kauaa. Evä oli kyllä laadukas ja lautaan sopiva, mutta laudan vauhti tuntui olevan liikaa minulle. Kun päästin purjetta vähänkin aukeamaan, lauta otti ilmaa alleen aallonharjalta. Meno tuntui suorastaan pelottavalta aaltovyöhykkeen alkaessa. Palautin laudan sen ystävälliselle omistajalle ja pyysin seuraavaksi kokeiltavaksi Tabou Rockettia, joka on ehkä hieman aliarvostettu freeridelauta. Tilavuus oli 105 litraa ja leveys 61 cm. Ruuvasin lautaan kiinni saman Select 35 slalomevän, joka oli ollut Mantassa. Kiristin myös hieman purjetta saadakseni sen hieman litteämmäksi. Vetoa oli kyllä riittävästi.

Lähdimme ystäväni Allun kanssa yhtaikaa rannasta, hän ajoi Mantan slalomilla ja minä Rocketilla. Koska Hangon aallokko oli aikamoista choppia ulkona, kaipasin lautaan nyt vain kontrollia jaksaakseni ajaa sillä ilman pelkoa väsymisestä ja hallitsemattomista ilmalennoista. Kaverillani Allulla oli enemmän painoa ja voimia, hän pärjäsi hyvin slalomilla. Meillä oli kummallakin suurin piirtein samankokoiset purjeet. Rocket kantoi hyvin läpi heikkotuulisen vyöhykkeen. Lauta tuntui pitkältä, vaikka sen pituus on vain 242 cm. Pituus ei kuitenkaan tuntunut haittaavan aallokossa, koska laudan lähdetty plaaniin, ajo oli hyvin rauhallisen tuntuista. Itse asiassa pettävän rauhallista. Eteneminen oli niin helpon tuntuista, että oletin laudan olevan yksinkertaisesti hidas. Se

nimittäin tuntui hitaalta ja siten myös helpolta ajaa. Ja kun päästin luukkua auki, lauta oli helppo hallita eikä karannut kontrollista. Tietysti laudan iskiessä korkeisiin vasta-aaltoihin se heittelehti jonkun verran, mutta hillitysti. Ajo oli helppoa ja kontrolloitua. Kääntäessäni laudan jiibbiin yllätyin. Vaikka tekniikkani oli kaikkea

Tabou Rocket 105 l

muuta kuin täydellinen, Rocket kääntyi aalloissa ripeästi ja pysyi plaanissa, vaikka flippasin purjeeni kömpelösti. Yllätyin toisen kerran rannassa tarkistaessani ajonopeuteni Garministani. Lauta ei todellakaan ollut hidas, varsinkin huomioiden chopin, jossa olin ajanut. Rannassa kuulin myös, ettei Allu päässyt slalomillaan kovempaa. Muistin ne monet positiiviset arviot Rocketin helppoudesta ja hyvästä kontrollista, mitä olin lukenut lehtien testeistä ja käyttäjä forumeista. Huolimatta reippaasta gps-vauhdista ja epätasaisesta ajoalustasta se ei ollut ollenkaan raskas ajaa. Luokitukseltaan se on ”vain” Freeride lauta, joka ainakin pienemmissä malleissa on ennemminkin kesytetty slalom.

Iso 120 litrainen Hawk bongattuna Tulliniemen rannassa

Hidas voi olla nopeampi

Australian Seebreeze forumilla on kehuttu myös Fanaticin pienimpiä Hawk lautoja helpoiksi choppi laudoiksi, nopeiksi ja hyvin kääntyviksi.  Yllättäen myös Taboun yleislauta 3S 96:lla on raportoitu ajetun 30 solmun nopeuksia kovassa tuulessa noin 5,5 – 6 neliön purjekokoilla. Sekä etelä-Afrikan että Australian purjelauta forumeissa on mainittu 3S:n vauhdin haastavan slalomlautoja silloin, kun olosuhteet käyvät slalomeille haastavaksi. Kyseessä on ainakin vuosimallit 2011-2012. Kaikkien näiden lautojen nopeus perustuu laudan helppouteen. Silloin, kun ajo on helppoa, voi ajaa lujaa olosuhteissa, jossa slalom lauta alkaa karata keskiverto surffarilta käsistä. 

Laudan trimmit kuntoon

Nopeaan ajoon lenkit kannattaa siirtää ulos ja vaihtaa vakioevän tilalle vaikkapa slalomevä. Ainakin 3S laudan perä on niin kapea, että lautaan sopii paremmin camberittomat purjeet. Ja kun tuulta on riittävästi, wavepurjeellakin pääsee 30 solmua. Käännökset ovat vain paljon helpompia kuin camberipurjeella.

Kevyelle purjehtijalla laudan kontrolli kasvaa myös, kun leveys ja tilavuus pienenee. Rocketin 95 litran malli on vain 58 cm leveä ja siten mielenkiintoinen vaihtoehto 105 mallille, jonka leveys uusissa malleissa on kasvanut peräti 63 cm:in. Mitä leveämpi runko, sitä enemmän pinta-alaa aalloille iskeä vastaan. Nopeata kovan tuulen lautaa valitessa valinnan joutuu tekemään pienen ja vielä pienemmän rungon välillä. Jos kukkaro ja auton koko rajoittaa, niin toimiva vaihtoehto voi olla noin 60 cm leveä nopea freeride lauta kovaan tuuleen ja nopeaan ajoon. Laudan luonnetta voi vielä halutessa pehmentää käännöksiin ja hyppyihin sopivammaksi, käyttämällä pientä taaksepäin taivutettua evää.

Ja edelleen siihen viiden tai neljän neliön keliin kannattaa hankkia se hidas freewave/wavelauta, joka ei karkaa lentoon siinä hurjimmassakaan kelissä.