Miksi Jeesus syntyi

 Nykyaikana olemme tottuneet odottamaan loogisuutta kaikelta järkevältä toiminnalta, on se sitten talouden hoitoa tai purjelautailua. On loogista odottaa, että joulun jälkeen kaupat aloittavat alennusmyynnit. On myös loogista odottaa, että harjoittamalla systemaattisuutta vaikkapa surffausharrastuksessa, omia taitoja voi kehittää ja omia välineitä voi päivittää itselleen sopivimmiksi. Loogisen toiminnan takana on yksinkertainen järjenkäyttö ja suunnitelmallisuus.

Monet ajattelevat, että looginen ajattelu ja usko ovat erillisiä asioita, joita ei tule sotkea yhteen. Tämä ajattelutapa jopa uskovien taholla tarkoittaa toisin sanoen, että Luoja ei toimi järkevästi eikä raamatussa ole loogisuutta.

Näin joulun aikaan sopii muutama ajatus joulun sanoman loogisuudesta. Mikä tarkoitus Jeesuksen syntymällä oli?

Joku viisas on sanonut, että kaikella toiminnalla tulee olla tarkoitus ja päämäärä. Ja koska Jumala on viisas, niin mikä oli Hänen tarkoituksensa ja päämääränsä Jeesuksen tulolle maailmaan?

Lunastus on teologinen termi, josta Uusi testamentti puhuu paljon ja se tarkoittaa vapaaksi ostamista. Jeesus sai aikaan iankaikkisen lunastuksen ja lunastus lienee siis se jokin, joka oli Jeesuksen elämän tarkoitus.

 Jo vanha testamentti puhuu paljon lunastuksesta erilaisina lupauksina, kuinka Herra lunastaa palvelijoidensa sielut (Ps 34:23). Daavid kirjoitti mm tuon profetian noin 1000 vuotta e.Kr.

Vertaamalla vanhaa ja uutta testamenttia ja niitä lukuisia profetioita, jotka Jeesus elämällään täytti, löydämme Jumalan suunnitelman ja tarkoituksen Jeesuksen syntymiselle.

Vanhassa testamentissa on ainakin 109 selkeää profetiaa Messias kuninkaasta, mitkä Jeesus täytti syntymällään, elämällään ja kuolemallaan. Joten Jeesuksen syntymälle oli olemassa selkeä Jumalan suunnitelma.

Mutta mikä se yksinkertaisesti oli? Lunastaa ketkä ja mistä?

Kristinuskon teologisia pääkohtia ovat sellaiset kuin laki ja armo, sekä anteeksianto. Laki on esim kymmenen käskyä; Älä pidä muita jumalia, Älä tapa, Älä varasta, Kunnioita isääsi ja äitiäsi jne. Emme ehkä tarvitse katekismusta kertomaan meille, että emme ihmisenä kykene täyttämään käskyjä ajatuksissamme ja teoissamme, vaan epäonnistumme surkeasti. Olemme siis kaikki syntiä tehneitä ja Jumalan kirkkautta vailla. 

Lain rikkomiselle on ominaista, että siitä seuraa rangaistus, jonka laki rikkojille määrää. Raamattu julistaa, että ”Synnin palkka on kuolema ja iankaikkinen erotus Jumalan kasvoista.” Tämä rangaistuspykälä viittaa siis taivaaseen ja kadotukseen.

Lakia seuraa aihe nimeltä armo. Kirjoitettu on: ”laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.” Armo ja anteeksianto kulkevat käsi kädessä, mutta missä syntiä ei ole, ei tarvita anteeksiantoakaan. Jos minä siis luen itseni ja elämäni synnittömäksi, niin enhän silloin tarvitse anteeksiantoakaan. Ja Jumala on luvannut armahtaa kaikkia katuvia syntisiä.

Jos ei ole olemassa tekijöitä 1 + 1, niin summakaan ei kyllä ole 2. Anteeksiantoon tarvitaan siis ihminen, joka tunnistaa ja tunnustaa syntisyytensä niitä katuen, ynnä Jumala, joka täyttää lupauksensa poikansa Jeesuksen kautta. Näin 1 +1 = 2 eli summa on armo ja anteeksianto.

Mutta nyt seuraa looginen kysymys. Osatekijät laki ja rangaistus, armo ja anteeksianto ovat kyllä selkeitä ja ymmärrettäviä. Mutta kuinka joku voi saada armon ja anteeksiannon ilman rangaistusta? Jos olen rikkonut lakia, niin kuka tuomari minut rankaisematta armahtaisi? Eikö syyttäjäkin vaadi rangaistusta oikeuden toteutumiseksi?

Ja eikö eritoten tuomarin tehtävä ole valvoa oikeuden toteutumista ja lain määräysten pikkutarkkaa noudattamista? Väärä on se tuomari, joka jättää rankaisematta lain rikkojat! Onko Jumala siis väärä tuomari, kun Hän antaa meille anteeksi tekemämme synnit?

Teologit kertovat havainnollista esimerkkiä lunastuksen merkityksestä. Eräällä tuomarilla oli tytär, joka rikkoi liikennelakia. Tyttären rikkomus oli niin vakava, että hänet haastettiin oikeuteen vastaamaan rikkomuksestaan. Kertomuksessa tytär tuotiin oman isänsä tuomittavaksi. Tuomari oli oikeamielinen ja vaikka hän rakasti syvästi tytärtään, hän ei halunnut olla puolueellinen omalle perheenjäsenelleen. Niinpä hän luki oikeutta ja julisti tuomioksi rankaisevansa tytärtään lain ankarimman rangaistuksen mukaisesti.  Luettuaan tuomionsa hän astui alas tuomarinistuimeltaan, riisui virka-asunsa, ja meni ja maksoi suuren sakon tyttärensä puolesta. Tämä vanhurskas tuomari noudatti kaikkea lakia, mutta samalla hän meni ja lunasti tyttärensä vapaaksi rikoksestaan.

Jeesus syntyi kuollakseen meidän puolestamme. Kuolemansa kautta hän lunasti meidät vapaiksi rangaistuksesta ja tulevasta tuomiosta. Jeesus maksoi omalla verellänsä (elämällään) meidän syntiemme hinnan. Jumala, joka on oikeamielinen tuomari, voi näin armahtaa meitä synteihin syyllistyneitä ihmisiä, koska Hän on ensin rankaissut omaa Poikaansa. Jeesuksen tuomio oli ankara, se on yksi hirvittävimmistä tavoista kuolla.

 Lain tarkoitus on herättää synnin tunto eli lahjoittaa meille terve syyllisyys. Tunteepa ihmiskunta sitä tai ei, niin koko maailma on syyllinen Jumalan edessä. Synnin palkka eli rangaistus on kuolema. Ihmisen suurin tarve on anteeksianto ja rakkaus. Niille, jotka uskovat, Jumala lahjoittaa armon ja anteeksiannon. Jumalan suunnitelma ja tarkoitus on palauttaa ennalleen ihminen osaksi Jumalan alkuperäistä suunnitelmaa, missä ihminen elää Jumalan yhteydessä ja kumppanuudessa.

En tiedä voiko tulevassa ajassa harrastaa purjelautailua, joka on maailman paras harrastus, mutta jos ei voi, niin olen varma siitä, että Jumalalla on varattuna lunastetuilleen jotain vielä parempaa!

Syntymäpäivät ovat juhlia, joissa kaikkien tulee iloita. Muistetaan tänä jouluna vähäosaisia ja juhlitaan Jeesuksen syntymää!

Ps teologiaa tutkineille huomautus, että yllä oleva kuvaus lunastuksesta on hieman yksinkertaistettu esitys, mutta vain hieman. Lunastuksessa on kyse myös muista seikoista, kuten vapautuksesta synnin orjuudesta jne. Jeesuksen sovitustyö käsittää paljon hyvää, joten kannattaa lukea Raamattua ja selvittää itse mitä kaikkea Jumala on meille Pojassansa lahjoittanut.