Veetä ja enemmän veetä

 Mittasin huvikseni kolmen viimeksi hankkimani laudan pohjan muodon. Paitsi laudan ulkoinen muoto ja koko, niin nimenomaan veden kanssa kosketuksessa oleva pohjan muoto vaikuttaa ajokokemukseen, miltä lauta tuntuu ajettaessa erilaisessa kelissä.

 Boards lehti julkaisi aikoinaan kaikista testaamistaan laudoista tekemänsä mittaukset, mutta lehden nykyiset toimittajat ovat tyytyneet vain muutamalla sanalla kuvaamaan testilautojen pohjan muotoa. Valitettavaa, sillä pohjan mittasuhteista minkä muotoinen sheippi on, voi tehdä huomioita kuinka lauta mahdollisesti käyttäytyy eri olosuhteissa.

 Kaikissa mittaamissani (omistamissani) laudoissa on ollut jonkun verran veetä pohjassa mukaan lukien freestyle wavet ja vanha Bicin wavelautani. Suuremmassa osassa laudoista on myös jonkun verran konkaaveja (koveruutta) ainakin laudan etuosassa. Jos lauta olisi täysin tasainen pohjasta, se olisi aika holtiton ajettava ja todennäköisesti spinnaisi koko ajan. Pohjan veemuoto lisää suuntavakautta ja parantaa kryssikykyä, siis kykyä nousta tuuleen.

Konkaavi(t) imee ilmaa laudan alle ja parantaa plaanaavuutta ja laudan etuosassa pehmentää ajoa aallokossa. Konkaavit voivat toimia kuin iskunvaimentajina merenkäynnissä. Leveissä formulalaudoissa on yleensä veetä ja konkaaveja runsaasti.

 Omistan vuoden -93 ämpärimuovisen Tigan, joka oli aikoinaan testivoittaja brittilehdessä. Se oli myös World Cup hyväksytty ja sillä on tosiaan kilpailtu ammattikisoissa (ei pidä nauraa!).

Tigan pohjassa on joissakin kohdissa kolminkertaisesti veetä, pohjan keskellä ja kummassakin puoliskossa. Lisäksi siinä on mono- ja tuplakonkaavia siellä ja täällä.

Tigalle oli ominaista (olen museoinut sen varaston seinälle), että se toimi hyvin pienellä evällä, eikä koskaan spinnannut. Lisäksi se nousi tuuleen pieneksi 89 litraiseksi slalom laudaksi tavattoman hyvin, paremmin kuin mikään muu kölitön lauta, jolla olen ajanut. Nämä ominaisuudet olivat nimenomaan seurausta rungon sheipistä, ei evästä.

Lauta oli nopea, mutta heikkous oli pitkä suora nokka, jota sai varoa, ettei se osunut vasta-aaltoon. Mastokisko on sille ajalle tyypillisesti edessä, mikä pahensi osumisherkkyyttä. Vedin sillä kerran kunnon katapultin noin metrisessä ristiaallokossa 15 m/s tuulessa. Jostain syystä käytin silloin kypärää, mikä oli tarpeen katapultissa, kun pääni meni NP-purjeen ikkunasta läpi.  Sen jälkeen tein mastokiskoon pienen viritelmän, niin että mastojalan sai niin taakse kiskoon kiinni kuin suinkin mahdollista.

Peter Volwaterin Falconin pohjassa näkyy keskellä V ja tupla konkaavit

 Toinen ärsyttävä piirre Tigassa oli sen taipumus roiskia neulanteräviä vesisuihkuja suoraan silmille. Aivan kuin sheippaaja olisi säätänyt laudan kantit niin, että ne parhaassa vauhdissa leikkasivat vettä lähettäen roiskeet suoraan naamalle. 

Kuitenkin Tiga on jäänyt monista laudoista mieleen omintakeisena, mutta luotettavana kovan tuulen lautana. Ja senaikainen hyvin kapea perä tarkoitti tietysti tiukkoja jiippejä.

Tavallinen veen määrä purjelaudoissa liikkuu muutamissa millimetreissä ja yleensä alle 10 mm. Omistamiani lautoja, joissa veen määrä on yli 10 mm, olivat mm Starboardin Carve 99 ja Fanaticin Skate 100. Kumpikin oli sen ajan freestyle tai FSW lautoja ja testeissä aikanaan eritäin hyvin pärjänneitä. 

Manta 79 perän Cut Outsit ovat 27 mm syvät

Myös 90-luvun suosikkilaudassani Mistral Screamerissä oli etulenkkien alla veetä peräti 14 mm. Screamerin pohjassa oli myös tuplakonkaavia runsaasti. Screameri oli vaikeassa merenkäynnissä todella hyvä ajettava ja myös erittäin nopea lauta.

Mielenkiintoista on, että yli 10 mm veetä löytyy myös Formula Vaporin pohjasta, sekä Tabou Manta slalomeista. Mantat ovat tunnettuja hyvästä kontrollista ja niissä on myös reilut konkaavit pohjassa, uusissa malleissa tosin hieman vähemmän kuin vanhoissa. Vertailuna 2011 JP 112 slalomin pohjassa veetä on maksimissaan n 6 mm.

Mantan testikuski Ross Williams painoi muutama vuosi sitten noin 85 kg, JP:n tehdaskuljettajat 2011 Albeau ja Buziani taas noin 100 kg. Vaikuttaako laudan testaajien oma paino lautaan tehtyyn sheippiin? Varmastikin, suunnittelijahan tekee laudan nimenomaan testikuskia varten niin, että lauta olisi ykköskuljettajan alla kilpailukykyinen.  

Racelautojen pitkä flatti

Mittaamieni nykyisten slalomlautojen pohjan suora osuus (flat) 2 mm:n keulanousulla on luokkaa 100-107 cm, poikkeuksena 2011 JP112, jonka flatti on vain 91 cm. Formula Vaporissa se on 100 cm.  

Vanhassa pitkässä wavessani se on alle 70 cm, koska wavelaudan täytyy kyetä kääntymään aaltojen välissä. Wavelautaa ei ole suunniteltu nopeaan suoraan ajoon vaan käännöksiin. 

Ja mielenkiintoisena poikkeamana säännöistä RRD 91 FSW:ssa flatti on peräti 109 cm! Kuitenkin RRD on helppo ajettava chopissa ja se kääntyy hyvin aallokossa. Kääntyvyyttä on parannettu perän rockerilla, perä kaartuu ylöspäin noin 2 mm.

Racelaudoissa perän rockeri on poikkeuksetta 0. Niissä ei ole tail rockeria, koska se huonontaa plaanaavuutta ja kuuluu enemmänkin wavelautojen pohjan ominaisuuksiin. Ja taas poikkeuksena sääntöihin joidenkin freeride ja freerace lautojen jiippauskykyä on parannettu 1-2 mm perän rockerilla. 2006 JP freerace laudassani on perää nostettu jopa 3 mm. Kuitenkin JP Super-X on varsin nopea lauta ja erittäin aikaisin plaanaava.

RRD FSW sivujen kantit ovat pyöreät, ei kulmikkaat niinkuin slalomlaudoissa

Pelkästä Veen määrästä tai konkaavien syvyydestä ei kuitenkaan voi tehdä suoria johtopäätöksiä laudan ajo-ominaisuuksista, koska laudan ajettavuuteen vaikuttavat niin monet seikat yhdessä. 

Kuitenkin on mielenkiintoista tietää mitä oman suosikkilaudan pohjasta löytyy. Se selviää rullamitalla, suoralla laudanpätkällä ja työntömitalla. 

Kun lautaa työntää laudanpohjaa pitkin, niin valoa vasten pohjassa näkyy mahdollinen konkaavi(t). 

Vee näkyy vielä helpommin siitä kuinka paljon lauta nousee laudan toisesta reunasta ylöspäin.

Ohessa on muutama linkki sivustoihin, joissa on selostettu tarkemmin laudan muodon vaikutusta laudan käyttäytymiseen. Liitteenä myös joitain mittoja omista laudoistani.

http://carbonartwindsurf.com/Performance/Boardology

http://users.telenet.be/fanaticfanart/Windsurfing/Tricks/webPages/boardJargon.htm

MALLI	Vm	Pit x lev x til	V / Konkaavi	V / Konk	V / Konk	V / Konk	FLAT	ROCKER	Perä
			mm, 30 cm perästä	90 cm	120 cm	(40 cm keulasta)	suora osuus cm (2 mm)	Perän nousu mm	Leveys  (30 cm off)
Vapor Formula	2008	230 x 100 x 156	3 / 2 dc	11/ 5 dc	13/ 7 dc	11/ 7 dc	100	0	82
Manta 79	2010	232 x 79 x 125	15 / 0	12 / 0	10 / 3 dc	1 / 6 dc	107	0	56 / 56,7
Manta 71	2012	232 x 71 x 113	12 / 0	10 / 1	7 / 2	0 / 3 dc	104	0	48,5 / 49,5
RRD FSW 91	2010	238 x 59 x 91	6 / 0	10 / 1	9 / 1 dc	< 1	109	< 2	35,5 / 37
Tiga 260 ACR	1993	260 x 56 x 89	9	5 / 3 dc	9 / 5 dc	4 / 3 dc, sc	120	< 1	32

Veen ja perän rocker yksikkö on mm                 dc = tupla konkaavit, sc = mono konkaavi

Miksi Jeesus syntyi

 Nykyaikana olemme tottuneet odottamaan loogisuutta kaikelta järkevältä toiminnalta, on se sitten talouden hoitoa tai purjelautailua. On loogista odottaa, että joulun jälkeen kaupat aloittavat alennusmyynnit. On myös loogista odottaa, että harjoittamalla systemaattisuutta vaikkapa surffausharrastuksessa, omia taitoja voi kehittää ja omia välineitä voi päivittää itselleen sopivimmiksi. Loogisen toiminnan takana on yksinkertainen järjenkäyttö ja suunnitelmallisuus.

Monet ajattelevat, että looginen ajattelu ja usko ovat erillisiä asioita, joita ei tule sotkea yhteen. Tämä ajattelutapa jopa uskovien taholla tarkoittaa toisin sanoen, että Luoja ei toimi järkevästi eikä raamatussa ole loogisuutta.

Näin joulun aikaan sopii muutama ajatus joulun sanoman loogisuudesta. Mikä tarkoitus Jeesuksen syntymällä oli?

Joku viisas on sanonut, että kaikella toiminnalla tulee olla tarkoitus ja päämäärä. Ja koska Jumala on viisas, niin mikä oli Hänen tarkoituksensa ja päämääränsä Jeesuksen tulolle maailmaan?

Lunastus on teologinen termi, josta Uusi testamentti puhuu paljon ja se tarkoittaa vapaaksi ostamista. Jeesus sai aikaan iankaikkisen lunastuksen ja lunastus lienee siis se jokin, joka oli Jeesuksen elämän tarkoitus.

 Jo vanha testamentti puhuu paljon lunastuksesta erilaisina lupauksina, kuinka Herra lunastaa palvelijoidensa sielut (Ps 34:23). Daavid kirjoitti mm tuon profetian noin 1000 vuotta e.Kr.

Vertaamalla vanhaa ja uutta testamenttia ja niitä lukuisia profetioita, jotka Jeesus elämällään täytti, löydämme Jumalan suunnitelman ja tarkoituksen Jeesuksen syntymiselle.

Vanhassa testamentissa on ainakin 109 selkeää profetiaa Messias kuninkaasta, mitkä Jeesus täytti syntymällään, elämällään ja kuolemallaan. Joten Jeesuksen syntymälle oli olemassa selkeä Jumalan suunnitelma.

Mutta mikä se yksinkertaisesti oli? Lunastaa ketkä ja mistä?

Kristinuskon teologisia pääkohtia ovat sellaiset kuin laki ja armo, sekä anteeksianto. Laki on esim kymmenen käskyä; Älä pidä muita jumalia, Älä tapa, Älä varasta, Kunnioita isääsi ja äitiäsi jne. Emme ehkä tarvitse katekismusta kertomaan meille, että emme ihmisenä kykene täyttämään käskyjä ajatuksissamme ja teoissamme, vaan epäonnistumme surkeasti. Olemme siis kaikki syntiä tehneitä ja Jumalan kirkkautta vailla. 

Lain rikkomiselle on ominaista, että siitä seuraa rangaistus, jonka laki rikkojille määrää. Raamattu julistaa, että ”Synnin palkka on kuolema ja iankaikkinen erotus Jumalan kasvoista.” Tämä rangaistuspykälä viittaa siis taivaaseen ja kadotukseen.

Lakia seuraa aihe nimeltä armo. Kirjoitettu on: ”laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.” Armo ja anteeksianto kulkevat käsi kädessä, mutta missä syntiä ei ole, ei tarvita anteeksiantoakaan. Jos minä siis luen itseni ja elämäni synnittömäksi, niin enhän silloin tarvitse anteeksiantoakaan. Ja Jumala on luvannut armahtaa kaikkia katuvia syntisiä.

Jos ei ole olemassa tekijöitä 1 + 1, niin summakaan ei kyllä ole 2. Anteeksiantoon tarvitaan siis ihminen, joka tunnistaa ja tunnustaa syntisyytensä niitä katuen, ynnä Jumala, joka täyttää lupauksensa poikansa Jeesuksen kautta. Näin 1 +1 = 2 eli summa on armo ja anteeksianto.

Mutta nyt seuraa looginen kysymys. Osatekijät laki ja rangaistus, armo ja anteeksianto ovat kyllä selkeitä ja ymmärrettäviä. Mutta kuinka joku voi saada armon ja anteeksiannon ilman rangaistusta? Jos olen rikkonut lakia, niin kuka tuomari minut rankaisematta armahtaisi? Eikö syyttäjäkin vaadi rangaistusta oikeuden toteutumiseksi?

Ja eikö eritoten tuomarin tehtävä ole valvoa oikeuden toteutumista ja lain määräysten pikkutarkkaa noudattamista? Väärä on se tuomari, joka jättää rankaisematta lain rikkojat! Onko Jumala siis väärä tuomari, kun Hän antaa meille anteeksi tekemämme synnit?

Teologit kertovat havainnollista esimerkkiä lunastuksen merkityksestä. Eräällä tuomarilla oli tytär, joka rikkoi liikennelakia. Tyttären rikkomus oli niin vakava, että hänet haastettiin oikeuteen vastaamaan rikkomuksestaan. Kertomuksessa tytär tuotiin oman isänsä tuomittavaksi. Tuomari oli oikeamielinen ja vaikka hän rakasti syvästi tytärtään, hän ei halunnut olla puolueellinen omalle perheenjäsenelleen. Niinpä hän luki oikeutta ja julisti tuomioksi rankaisevansa tytärtään lain ankarimman rangaistuksen mukaisesti.  Luettuaan tuomionsa hän astui alas tuomarinistuimeltaan, riisui virka-asunsa, ja meni ja maksoi suuren sakon tyttärensä puolesta. Tämä vanhurskas tuomari noudatti kaikkea lakia, mutta samalla hän meni ja lunasti tyttärensä vapaaksi rikoksestaan.

Jeesus syntyi kuollakseen meidän puolestamme. Kuolemansa kautta hän lunasti meidät vapaiksi rangaistuksesta ja tulevasta tuomiosta. Jeesus maksoi omalla verellänsä (elämällään) meidän syntiemme hinnan. Jumala, joka on oikeamielinen tuomari, voi näin armahtaa meitä synteihin syyllistyneitä ihmisiä, koska Hän on ensin rankaissut omaa Poikaansa. Jeesuksen tuomio oli ankara, se on yksi hirvittävimmistä tavoista kuolla.

 Lain tarkoitus on herättää synnin tunto eli lahjoittaa meille terve syyllisyys. Tunteepa ihmiskunta sitä tai ei, niin koko maailma on syyllinen Jumalan edessä. Synnin palkka eli rangaistus on kuolema. Ihmisen suurin tarve on anteeksianto ja rakkaus. Niille, jotka uskovat, Jumala lahjoittaa armon ja anteeksiannon. Jumalan suunnitelma ja tarkoitus on palauttaa ennalleen ihminen osaksi Jumalan alkuperäistä suunnitelmaa, missä ihminen elää Jumalan yhteydessä ja kumppanuudessa.

En tiedä voiko tulevassa ajassa harrastaa purjelautailua, joka on maailman paras harrastus, mutta jos ei voi, niin olen varma siitä, että Jumalalla on varattuna lunastetuilleen jotain vielä parempaa!

Syntymäpäivät ovat juhlia, joissa kaikkien tulee iloita. Muistetaan tänä jouluna vähäosaisia ja juhlitaan Jeesuksen syntymää!

Ps teologiaa tutkineille huomautus, että yllä oleva kuvaus lunastuksesta on hieman yksinkertaistettu esitys, mutta vain hieman. Lunastuksessa on kyse myös muista seikoista, kuten vapautuksesta synnin orjuudesta jne. Jeesuksen sovitustyö käsittää paljon hyvää, joten kannattaa lukea Raamattua ja selvittää itse mitä kaikkea Jumala on meille Pojassansa lahjoittanut.

Kovan tuulen laudan valinta

Purjelaudoissa on nykyään varsinainen

runsauden pula sekä lautojen, että purjeiden suhteen. Valmistajat ovat kehittäneet omat nimityksensä jakaen laudat eri luokkiin auttaakseen kuluttajia oikean lautatyypin valitsemisessa. Etuliite free- luokitustyypin edessä kertoo laudan sopivan harrastajakäyttöön, mikä tarkoittaa yleensä helpompaa käsiteltävyyttä, kapeampaa perää, usein passiivista plaanaavuutta (ei tarvetta pumpata) ja yleensä myös suurempaa painoa. Luokkanimityksiä on monia, mutta sellaista kuin strongwind board tai hugechop board ei ainakaan vielä ole olemassa.

 Omat lautavalintani ovat formula tai leveä slalom kevyeen keliin (purjekoolla 10 - 8,5).
Keskituuleen (purjekoolla 7,7 – 6,7) yleensä slalom tai freerace lauta.
Mutta kelin kovetessa valinta vaikeutuu. Mikä on sopivin lauta kovaan tuuleen noin 6 neliön purjekoolla?

Ne tekijät, jotka auttavat sopivan lautatyypin määrittämisessä, ovat taasen ne omat mielirannat, joilla yleensä tulee ajeltua ja edelleen niissä vallitseva aallokko.
Jos tarkoitus on etsiä aaltoja ja ajella aallokossa, valinta on ilmeisemmin freewave tai peräti wavelauta. Jos riittää, että lauta toimii järvillä tai suojaisilla lahdilla, joissa aallonkorkeus ei nouse liikaa, silloin voi harkita jopa slalom- tai freeracelautaa. Tai, jos haluaa vain nautiskella cruisailusta ja mukavista jiibeistä, freeride tai freemovelaudat ovat usein sopivia. Jos taas on tarkoitus metsästää gps nopeusennätyksiä, silloinkin valinta on helppo, eli ilmeisemmin kapeahko slalomrunko. 

Mutta entä, jos laudan on toimittava myös kovassa tuulessa ja äärimmäisessä chopissa mukaan lukien hallittu jiibbaus? Ja laudan pitäisi olla vielä ripeästi etenevä.  

Yllä paljon veetä ja concaaveja

Taasen on todettava, että monet Etelä-Suomen surffispoteista toimivat suhteellisen hyvin keveillä ja keskituulilla. Mutta kelin kovetessa kutosen tai vitosen keliksi, vesialue alkaa muistuttaa valitettavan usein enemmänkin perunapeltoa. Ja perunapellolla tai ristiaallokossa ajo nopealla laudalla ei ole mitään nautinnon maksimointia.

Surffaus nopealla laudalla kovassa kelissä kuluttaa nopeasti voimia ja pakarat ja reidet tahtovat mennä tukkoon. Ja vaikka laudan ja rikin trimmit olisivatkin kohdallaan, kovassa vauhdissa lauta ottaa helposti ilmaa alleen - ainakin jos purje pääsee puuskissa aukeamaan.

Ja lisäksi on haasteena vielä käännökset. Jiibbaus kovassa tuulessa voi olla sopivissa olosuhteissa hauskaa, mutta se voi olla myös haastavaa, jos alusta on kuin kumpareikkoa ja lauta on juuri ja juuri hallinnassa. 

Laudan sheipin vaikutus

Helpoin ratkaisu lisätä kontrollia edellä kuvattuun perunapelto tai choppi olosuhteisiin on tehdä laudan rungosta hidas. Hidas hyvin kääntyvä lauta on muodoltaan yleensä kuin banaani. Esim wavelaudassa pohjan veteen kosketuksessa oleva suora osuus on lyhyt, ja keula ja usein myös perä kaareutuvat ylöspäin. Plaanaavuus on heikko, mutta lauta kääntyy helposti aallonpohjassa. Puhutaan pohjan rockerin määrästä. 

Nopean slalomlaudan pohja on taas rungoltaan melko suora. Aikaisin plaanaavassa laudassa on pitkä suora osuus ennen kuin laudan etuosa kaareutuu ylöspäin keulaan. Muita tärkeitä käyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja ovat lisäksi mm pohjan veemäärä ja konkaavien syvyys. Aallokossa concaavit mm pehmentävät menoa toimien ikäänkuin iskunvaimentimina. 

Näiden lisäksi on muitakin asioita, joita laudan suunnittelija käyttää rakentaakseen laudasta halutunlaisen. Mutta nämä kolme edellä mainittua seikkaa ovat oleelliset, rungon leveyden ja pituuden lisäksi tietysti.

 On olemassa nopeita lautoja, joissa laudan kontrolli säilyy, vaikka luukku rytkytyksessä hetkellisesti aukeaisikin. Nämä eivät ole täysverisiä slalomlautoja, eikä niiden tarvitse myöskään olla hitaita (free)wavejä - vaan lautoja, joilla on äärimmäisen helppoa ajaa kovassakin aallokossakin. Slalomlauta on luonnollisesti nopein lauta hyväkuntoisen kilpailijan alla, mutta nyt puhumme freeride surffauksesta, jossa huomioidaan myös ajonautinto. Slalomrunko on suunniteltu ehkä 10 minuuttia kestävään kilpailuerään. Se ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen ajeluun tyylillä kiihdytys – hyppy – jiibbi ja takaisin.

 Purjelautatestejä joutuu lukemaan joskus rivien välistä ja tarkasti vertaillen, että niistä saisi hyvät ja huonot puolet esille.  Jos testi on tehty kovassa kelissä, silloin tekijä yleensä mainitsee jotain  laudan hallittavuudesta ääriolosuhteissa. Parhaita lähteitä eri lautojen tosi ominaisuuksien selvittämiseksi ovat kuitenkin surf-foorumit, joissa laudan pitkäaikaiset käyttäjät raportoivat käyttökokemuksistaan. Yleensä näitä tietoja joutuu vain odottelemaan. Lautamallista, joka on ollut vuodesta viiteen vuoteen markkinoilla, löytyy luonnollisesti parhaiten tietoa.

Näyttäisi löytävän ainakin kolme lautamerkkiä, joissa ajokontrolli ja toiminta kovassa kelissä ja chopissa näyttäisi olevan erityisen hyviä. Nämä laudat eivät ole luokkanimityksestään huolimatta hitaita, vaan pikemminkin hieman kesytettyjä slalomeja. Ne ovat nopeita silloin, kun tuuli on kova ja olosuhteet haasteelliset. Valmistajasta riippuen niitä kutsutaan freeride laudoiksi tai sitten jollain valmistajan omalla nimityksellä.

Kuutosella Tulliniemessä

Viime kesäni olin Tulliniemessä itäkelillä. Seurasin millä muut ajoivat ja valitsin Gaastran Matrixin kuuden neliön purjeen, koska se kestää paljon tuulta ja seuraava kokoni alaspäin olisi ollut neliön pienempi. Kävin ensin vesillä 65 cm leveällä Manta slalomilla, mutta en viipynyt kauaa. Evä oli kyllä laadukas ja lautaan sopiva, mutta laudan vauhti tuntui olevan liikaa minulle. Kun päästin purjetta vähänkin aukeamaan, lauta otti ilmaa alleen aallonharjalta. Meno tuntui suorastaan pelottavalta aaltovyöhykkeen alkaessa. Palautin laudan sen ystävälliselle omistajalle ja pyysin seuraavaksi kokeiltavaksi Tabou Rockettia, joka on ehkä hieman aliarvostettu freeridelauta. Tilavuus oli 105 litraa ja leveys 61 cm. Ruuvasin lautaan kiinni saman Select 35 slalomevän, joka oli ollut Mantassa. Kiristin myös hieman purjetta saadakseni sen hieman litteämmäksi. Vetoa oli kyllä riittävästi.

Lähdimme ystäväni Allun kanssa yhtaikaa rannasta, hän ajoi Mantan slalomilla ja minä Rocketilla. Koska Hangon aallokko oli aikamoista choppia ulkona, kaipasin lautaan nyt vain kontrollia jaksaakseni ajaa sillä ilman pelkoa väsymisestä ja hallitsemattomista ilmalennoista. Kaverillani Allulla oli enemmän painoa ja voimia, hän pärjäsi hyvin slalomilla. Meillä oli kummallakin suurin piirtein samankokoiset purjeet. Rocket kantoi hyvin läpi heikkotuulisen vyöhykkeen. Lauta tuntui pitkältä, vaikka sen pituus on vain 242 cm. Pituus ei kuitenkaan tuntunut haittaavan aallokossa, koska laudan lähdetty plaaniin, ajo oli hyvin rauhallisen tuntuista. Itse asiassa pettävän rauhallista. Eteneminen oli niin helpon tuntuista, että oletin laudan olevan yksinkertaisesti hidas. Se

nimittäin tuntui hitaalta ja siten myös helpolta ajaa. Ja kun päästin luukkua auki, lauta oli helppo hallita eikä karannut kontrollista. Tietysti laudan iskiessä korkeisiin vasta-aaltoihin se heittelehti jonkun verran, mutta hillitysti. Ajo oli helppoa ja kontrolloitua. Kääntäessäni laudan jiibbiin yllätyin. Vaikka tekniikkani oli kaikkea

Tabou Rocket 105 l

muuta kuin täydellinen, Rocket kääntyi aalloissa ripeästi ja pysyi plaanissa, vaikka flippasin purjeeni kömpelösti. Yllätyin toisen kerran rannassa tarkistaessani ajonopeuteni Garministani. Lauta ei todellakaan ollut hidas, varsinkin huomioiden chopin, jossa olin ajanut. Rannassa kuulin myös, ettei Allu päässyt slalomillaan kovempaa. Muistin ne monet positiiviset arviot Rocketin helppoudesta ja hyvästä kontrollista, mitä olin lukenut lehtien testeistä ja käyttäjä forumeista. Huolimatta reippaasta gps-vauhdista ja epätasaisesta ajoalustasta se ei ollut ollenkaan raskas ajaa. Luokitukseltaan se on ”vain” Freeride lauta, joka ainakin pienemmissä malleissa on ennemminkin kesytetty slalom.

Iso 120 litrainen Hawk bongattuna Tulliniemen rannassa

Hidas voi olla nopeampi

Australian Seebreeze forumilla on kehuttu myös Fanaticin pienimpiä Hawk lautoja helpoiksi choppi laudoiksi, nopeiksi ja hyvin kääntyviksi.  Yllättäen myös Taboun yleislauta 3S 96:lla on raportoitu ajetun 30 solmun nopeuksia kovassa tuulessa noin 5,5 – 6 neliön purjekokoilla. Sekä etelä-Afrikan että Australian purjelauta forumeissa on mainittu 3S:n vauhdin haastavan slalomlautoja silloin, kun olosuhteet käyvät slalomeille haastavaksi. Kyseessä on ainakin vuosimallit 2011-2012. Kaikkien näiden lautojen nopeus perustuu laudan helppouteen. Silloin, kun ajo on helppoa, voi ajaa lujaa olosuhteissa, jossa slalom lauta alkaa karata keskiverto surffarilta käsistä. 

Laudan trimmit kuntoon

Nopeaan ajoon lenkit kannattaa siirtää ulos ja vaihtaa vakioevän tilalle vaikkapa slalomevä. Ainakin 3S laudan perä on niin kapea, että lautaan sopii paremmin camberittomat purjeet. Ja kun tuulta on riittävästi, wavepurjeellakin pääsee 30 solmua. Käännökset ovat vain paljon helpompia kuin camberipurjeella.

Kevyelle purjehtijalla laudan kontrolli kasvaa myös, kun leveys ja tilavuus pienenee. Rocketin 95 litran malli on vain 58 cm leveä ja siten mielenkiintoinen vaihtoehto 105 mallille, jonka leveys uusissa malleissa on kasvanut peräti 63 cm:in. Mitä leveämpi runko, sitä enemmän pinta-alaa aalloille iskeä vastaan. Nopeata kovan tuulen lautaa valitessa valinnan joutuu tekemään pienen ja vielä pienemmän rungon välillä. Jos kukkaro ja auton koko rajoittaa, niin toimiva vaihtoehto voi olla noin 60 cm leveä nopea freeride lauta kovaan tuuleen ja nopeaan ajoon. Laudan luonnetta voi vielä halutessa pehmentää käännöksiin ja hyppyihin sopivammaksi, käyttämällä pientä taaksepäin taivutettua evää.

Ja edelleen siihen viiden tai neljän neliön keliin kannattaa hankkia se hidas freewave/wavelauta, joka ei karkaa lentoon siinä hurjimmassakaan kelissä.