Tilanteiden tallentimet

Vesiurheilun tallentamiseen vaaditaan kameralta ulottuvuutta ja nopeutta. Eikä hämäriä syyspäiviä varten valovoimainen kennokaan ole pahitteeksi. 

Järjestelmäkameroista löytyy kaikki nämä ominaisuudet, mutta ei ilman huomattavaa rahallista panostusta. Hyvä ja ulottuva kuvauskalusto painaa ja maksaa, näin ainakin tähän asti.

Kompakti superzoom kamera

Koska itse olen taitavasti saanut sijoitettua rahani muihin asioihin, olen kameran suhteen tyytynyt ns edulliseen superzoom kameraan. Kompaktikamerana hinta on ollut 300-500 euron välissä. Superzoomin etuna on nimensä mukaisesti kiinteä zoomi, jolla on päässyt riittävän pitkälle.

Sonyn zoomin kinovastaavuus on 27 - 810 mm 

 Nykyisessä neljä vuotta vanhassa Sony RX100:ssa on ”vain” 30 kertaiseen suurennokseen yltävä zoomi. Ulottuvuus on valttia eritoten videokuvauksessa. 

Kuvan laatua heikentää pitkällä etäisyydellä enemmänkin ilman kosteus, kuin huono optiikka. 

Kirkkaalla säällä zoomia voi käyttää maksimipituudellakin.Merellä kaukaa kuvattaessa kuvat tahtovat kuitenkin usein sumentua.

Uusissa superzoomi kompakteissa on jopa 60 kertainen zoomi. Varjopuolena pitkän zoomin valovoima on heikko. Ja kuten sanottu meren pinnasta nousee usein vesihöyryä, joka sumentaa kuvia.

Sonyn tärinänvaimennus mahdollistaa videokuvauksen jopa kävellessä. Tosiasia kuitenkin on, että huolimatta hyvästä antishake systeemistä, varsin monet tilannekuvat rannalta otettuna ovat enemmän tai vähemmän epätarkkoja. Kameran tarkennus ei vain kykene kohdistamaan liikkuvaan purjehtijaan riittävällä tarkkuudella.

Omassa Sonyssani videokuvauksen tarkennus toimiikin paremmin kuin valokuvien. Full-HD tason klipsit ovat suhteellisen onnistuneita.  Mutta parantamisen varaa on.

Kiinteä zoominen huippunopea tarkentaja

2014 kesällä tuli Panasonicilta Lumix FZ1000 malli. Kamerassa on tuuman kenno, joka on 4 kertaa nykyistä pokkarin kennoani suurempi. 

Siinä on myös 5 akselinen tärinän vaimennus, 400 mm kiinteä zoomi (f2,8 – 4,0) ja se on luokkansa nopeimpia tarkentajia. 

Lisäksi kuvien laatu on hyvä. Mitä muuta voi toivoa, paitsi edullista hintaa? 

Lumix FZ1000 mallilla voi kuvata myös Ultra HD (4K) videokuvaa

Kamera on kookas ja siinä on kokolailla samat namikat kuin järkkärissäkin. 

Koko johtaa myös painoon, kamera painaa 831 g. Mutta irto-objektiiveja ei tarvitse kanneskella.

Kosketusnäyttö puuttuu, mikä olisi kyllä kätevä tarkennuskohteen osoittamiseen.

Hinta on superzoom kompakteja kalliimpi n 900 euroa. Hintalaatu suhde on oikein hyvä, sillä tarkennus liikkuvaan kohteeseen on huippuluokkaa. 

Ja vastaavalla rahalla ei ulottuvaa järkkäriä saa. Yleensä hinnat tulevat myös alaspäin mallin ikääntyessä.

Entäpä sittenkin isokennoinen, mutta takin taskuun mahtuva järkkäri

Sony A5100 vaihdettavalla objektiivilla

Se mikä on innostavaa uusissa järkkäreissä on uudet peilittömät jopa taskuun mahtuvat järjestelmäkamerat.

Niissä on reilun kokoinen valovoimainen kenno sekä yhdistetty järkkärin vaihetarkennus ja kompaktin kontrastitarkennus. 

Peilittömyys tarkoittaa eritoten pientä kokoa ja painoa. 

 Uusissa Sonyn A5100 ja A6000 kameramalleissa on 179 vaihetarkennuspistettä ja 25 kontrasti-tarkenninta.

Pikku Sonyn Aps-c kennokoko on 23,5 x 15,6 mm (harmaa).
Panasonicin  kenno on halkaisijaltaan 1 tuuma (kuvassa oranssi) 

Sony on myös varustettu APS-C kennolla, joka on pinta-alaltaan 13 kertaa suurempi kuin nykyinen superzoom pokkarini. 

Suurikokoinen kenno tarkoittaa suurempaa valovoimaa ja tarkkuutta. Eli parempia kuvia.

Vaihdettava objektiivi tarkoittaa mahdollisuutta kuvata aina optimaalisella linssillä, myös pienikokoisella.

Vastaavasti monet muutkin uudet pienikokoiset peilittömät kamerat ovat mainostaneet tarkennustaan luokkansa nopeimmaksi. 

Näin youtubessa testin, jossa kuvaaja testasi näiden kameratyyppien tarkennuksen nopeutta kuvaten menestyksellä crosspyörien rata-ajoa ja hyppyjä.

Hyvä irtozoomin saa  uuden purjelaudan hinnalla

Tämän kokoisella zoomilla ei pääse 400 mm:in

Järjestelmäkamera vaatii rantakäyttöön pitkän zoomin hankinnan. Olen itse asettanut zoominpituusvaatimukseksi ulottuvuuden 400 mm kinovastaavuuteen. 

Valitettavasti Sonylta ei löydy vielä E-sarjan kiinnityksellä 300 mm yltävää zoomia (kertoimella 1,5 se vastaisi jo 450 mm). 

Jos jo omistaa irto-objektiiveja ja hyvän laatuzoomin, silloin kannattaa harkita peilitöntä kameraa. 

Esim Sonyn A5100 mallin runkopaino on n 283 g ja pienellä objektiivilla se mahtuu hyvin taskuun.

Adapterilla kameraan saa kiinni objektiivin, jos sen kiinnitys ei vastaa kameran kiinnitystä. 

Valitettavasti 300 mm zoomin paino on noin 450-750g, ja 400 mm putki painaa jopa 1,5 kg.

 Pienenkin kameran kanssa tallentimen kokonaispainoksi tulee helposti toista kiloa, mikä takaa kyllä tukevuuden kuvattaessa, mutta...  

Nykyistä superzoomiani pidän kaulassa takin alla, niin että se talvellakin pysyy lämpimänä. Ei taitaisi pitkäputkisella järkkärillä onnistua. Sitä paitsi kamerani painaa vain 577 g.

Laadukas pitkä zoomi nousee hinnassakin ”kilon” yläpuolelle. Kameraan tarvitaan siis useita hinnakkaita linssejä ja kalusto alkaa vaatia jo repun kuljetukseen. 

Ei ole enää simppeliä, vaikka erinomaista laatua olisikin.

Tässä kohtaa on taas valinnan paikka. Valitako joku uusi edullinen superzoom kamera jopa 60 kertaisella zoomilla ja viimeisillä virityksillä, tai hyvä kompromissikamera isokokoisella kennolla ja kiinteällä zoomilla, vaiko erittäin laadukas ja nopea peilitön minijärkkäri.

Nyt on sopiva aika päivittää kamera, koska uudet mallit ovat nopeampia, pienempiä ja hintalaatu suhteeltaan parempia. Valinta ei kuitenkaan ole helppoa, koska jokaisessa mallissa on omat hyvät puolensa.

Onneksi jäitten lähtöön on vielä vähän aikaa.

Hyvän surfkameran ominaisuuksia:

-          Tarkennuksen nopeus

-          Hyvä etsin, ja joko riittävän kirkas takanäyttö tai kurkistusetsin

-          Riittävä ulottuvuus, zoomin pituus vähintään 300 mm (kinovastaavuus)

-          Hyvä tärinänvaimennus, joko kennossa tai zoomissa. Tämä korostuu videoitaessa.

-          Focuksen lukitus kohteeseen on mainio ominaisuus videoitaessa

-          Riittävä tulivoima, eli 6-10 kuvaa/sek

-          Ja edelleen riittävän iso tai valoherkkä kenno niin, että kuvaus onnistuisi muulloinkin kun äärimmäisen kirkkaina päivinä

http://sulantoblog.fi/panasonic-fz-1000-kokeilussa/

http://sulantoblog.fi/sony-a5100-kokeilussa/

http://sulantoblog.fi/sony-a6000-kokeilussa/

http://www.dpreview.com/reviews/panasonic-lumix-dmc-fz200

Valintojen vaikeus

Mennäkö vesille vaiko ei.

Siitä on monta vuotta, kun olemme viimeksi vaimoni kanssa käyneet surfmatkalla ulkomailla. Ensi keväänä aiomme tehdä automatkan Suomen rajojen ulkopuolelle.  

Tavoitteena on käydä ainakin Öölannissa ja Tanskassa.  

Öölanti on pitkä, kapea ja kaunis saari Ruotsin itäpuolella. Sinne ajaa Tukholmaan aamulla saapuneelta lautalta niin, että ennättää hyvin vesille iltapäivällä. Öölanti on tunnettu auringosta ja kalkkikivestä. Siellä on suhteessa eniten aurinkoisia päiviä muuhun Ruotsiin verrattuna. 

Tämä kuva on Säkylän Pyhäjärveltä - seiskan keliä

Mannerta ja maata lämmittävä aurinko merkitsee merituulta, joka usein puhaltaa etelästä saaren ja mantereen välissä. 

Öölannissa on muuten ollut yli 2000 tuulimyllyä, mikä kertoo jotain paikan tuulisuudesta. 

Tunnetuin ja merituulen suhteen paras ranta on Haga Park, jossa on myös paikallisten surfkeskus. 

Mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois

Lahtelainen kaverini huomauttaa aina kaipaillessani rannalla jotain puuttuvaa lautaa, että kaikki pitää aina olla mukana. 

Toki järkevä neuvo huomioon ottaen Pohjolan epävakaat tuulet, jotka usein ovat jotain muuta kuin odotettua. Mutta koska matkailuautossa on tarkoitus myös asua vaimoni ja koiramme kanssa, joudun tekemään valintoja ja jättämään jotain kotiin.

Paras plaanaaja ylivoimaisesti metrin leveä formula

Kolme tai neljä lautarunkoa

Koska parin viikon aikana tuulta voi olla koko skaalan alueelta – toivottavasti on - mukaan pitäisi saada sekä kevyen, että kovan tuulen kalusto. Formula ja kymppi mahdollistaa purjehduksen myös niinä 4-5 m/s päivinä, jolloin tuuli ei jaksa nousta. 

Metrin leveä lauta ja kookas riki vie kaikesta kalustosta eniten tilaa, mutta puolustaa paikkaansa, koska tavoitteena on käydä vesillä melkeinpä päivittäin.

Tanskan aalloissa on tarkoitus selvitä 58 cm leveällä freestyle wavella ja 4,5 m2 purjeella. Jos ei pärjää, pitää siirtyä tasaiseen veteen.

 Sitten tarvitaan kalusto keskituuliin. Kolmas lautavalintani on helppo, koska se on mielilautani. 

Tabou Manta 71 on parin vuoden ikäinen keskituulen slalom  ja yksi parhaista purjelaudoista, jolla olen ajanut. Lauta on 71 cm leveä, helppo, hauska ja eloisa ajaa. Se toimii hyvin 8,5 – 6,0 neliöisillä purjeilla ja toisin kuin kilpalaudat yleensä, se toimii hyvin vaikka purje ei olisikaan ylikokoinen.  Lisäksi se on nopea.

Porin rantanäkymää hyvin surffatun päivän jälkeen

Viime kesänä Hangossa halusin säästellä itseäni rasitusvamman takia ja valitsin 6 neliön purjeen. 

61 cm leveä freeride lautani oli liian alirikattu ollakseen hauska, niinpä vaihdoin Mantaan. 

Sain rannasta puuskan kiinni ja nautinnollisen kiihdytyksen ulos. Tuuli heikkeni ulkona, mutta tipuin plaanista vasta kaukana saarten lähellä. Mutta sitten kun puuskia tuli olin heti plaanissa. 

Ja panin ajoittain hanttiin menestyksekkäästi pari neliötä isommalla rikillä ajaville. Purje olisi voinut olla isompi, mutta kokemus kertoo jotain Manta 71:n toimivuudesta ajettaessa myös alirikattuna. 

Purjehdus oli hyvin kevyttä pienellä purjeella ja laudan suhteellinen leveys ja hyvä plaanaavuus teki ajon hauskaksi ja helpoksi. Ja kyseessä on kilpalauta!

Lyhyt, mutta leveä slalom. RRD:n 85 cm leveä plaanaa aikaisin.

Matkalle haluaisin ottaa mukaan vielä tuon neljännen 61 cm leveän freeride lautani, mutta asia on vielä harkinnassa. 

Neljännen laudan mukaan mahduttaminen alkaa verottaa jo matkustusmukavuutta. 100-litrainen freeride toimii kuitenkin hyvin 7 neliön keskikovassa tuulessa ja sellaisessa aallokossa, jossa slalom alkaa olla epävakaa. 

Lisäksi freeride lauta on sopiva hyppimiseen ja sopivalla evällä toimii hyvin kovassakin kelissä noin 5 neliön purjekokoon saakka. 

Ja silloin onkin aika vaihtaa lauta siihen 58-leveään FSW:en.

Purjeet, cambereilla tai ilman

Toinen valinnan paikka on purjeet. Painottaako valintaa camberipurjeisiin vai camberittomiin. 

Koska tarjolla on avomeriolosuhteita, tuuli on todennäköisemmin tasaista. Tällöin camberittomat slalomleikatut purjeet toimivat jo hyvin, ja ovat kevyempiä käyttää. 8 m2 koosta alaspäin ne toimivat hyvin myös kilpalaudassa. 

Niinpä mukaan voisi ottaa vain kaksi camupurjetta, koot 10 ja 8,5. Loput sitten ilman noita "profiilin jäykistäjia", eli koot 7,2 ja 6,0 ja 5,2. 

Lisäksi yksi 4,5 wavepurje.

8,5 neliöinen muutaman camberin purje sopii hyvin niin formulaan, kuin slalomlautaan.

10-neliöinen vaatii pitkän hiilikuitupuomin, muita purjekokoja 8,5 – 4,5 varten tarvitaan vielä kaksi puomia ja tietenkin mastot.

Summa summarum näillä näkymin pyrin pakkaamaan mukaan neljä lautaa ja laajan skaalan purjeita. 

Jätän kotiin 79 leveän slalomrungon ja 7,7 ja 6,7 m2 slalom-camberipurjeet. Ja lisäksi kotiin jäävät ikivanhat alle 4,5 m2 wavepurjeet.

Kyllä näillä yhden auton saa täytettyä.