tiistai 9. kesäkuuta 2015

Surfkevät 2015

Tänään 8.6. on noin neljän viikon vapaajakso/loma takana. Purjehduspäiviä on ollut riiittävästi ja ihan koti-Suomessa, kauemmaksi ei ole tarvinnut lähteä. 

Takana on parin viikon surffausputki parilla välipäivällä. 
Ne välipäivät eivät olleet tuulettomia, päinvastoin. 

Toinen päivä jäi väliin ylioppilasjuhlavierailun vuoksi, toisena päivänä odotin, että tuuli edes hieman vähenisi, mitä ei tapahtunut! 
Point7 cambereilla kestää tuulta
Surfkausi alkoi huhtikuussa, melko viileänä tosin. 9.4 lämpötila Loviisassa nousi 11 asteeseen auringon paisteen kera. 

Vesille pääsi neljänä päivänä peräkkäin sopivissa, lue ei liian kovatuulisissa, olosuhteissa. 

Vapunpäivänä onnistuin kuitenkin kipeyttämään ensin vanhan reisivammani, muutaman päivän päästä vielä selkäni. Kipuilin taas lopettamisajatuksien kanssa, mutta ihmeen lailla selkäni olikin seuraavana päivänä parempi ja kesti myös surffisession. 

Kuitenkin vanhat vammat ovat vaatineet jatkuvaa venyttelyä ja lyhyehköjä treenejä vesillä. Paikat ovat kuitenkin kestäneet ja lajia on saanut jatkaa, mistä olen kiitollinen. 
Alkukauden harvinaisia tuulettomia päiviä
Takaiskut terveyden kanssa heti kauden alussa ovat psyykelle aika haastavia. Kuitenkin ontuva jalka voi jo viikossa kuntoutua surffikuntoiseksi. Lihashuolto ja venyttely on viisautta, jotta vesille pääsee tuulen noustessa.
Tyyni aamu kovan tuulen ennusteen ollessa päällä

Huolimatta vastoinkäymisistä yksi onnistunut hyvä surffipäivä muistuttaa miksi tätä lajia yleensä tulee harrastettua. 

Parempaa lajia ei ole vastaan tullut. Tosin jokainen surfsessio ei aina osu ihan nappiin. 

Kevään ja alkukesän tuulet ovat olleet välillä rajuja ja riepottelevia. Välinevalinnat ovat olleet haastavia.

 Yleensä kun purjekoon on valinnut ja mennyt vesille, niin 10-20 minuutin sisällä tulleessa puuskasetissä kalusto on ollut aivan liian suurikokoista. 

Ja isommalla selällä tuuli on myös nostanut sen verran pöpelikköä, että laudan ajo-ominaisuudet ovat kyllä tulleet selkeästi esille. 

Toimivammaksi vaihtoehdoksi olen todennut suhteellisen kantavan ja leveän slalomlaudan ja pienehkön purjeen. 

71 cm leveä slalom ja 6 neliön purje. 


Onpa purje ollut kuinka pieni tahansa, muutaman hetken päästä tulleessa puuskasetissä vetoa on ollut aivan riittävästi. 

Slalomin heikkous tosin on nopea vauhti, joka aallokossa vie voimia. 

Mutta vauhtihan on yksi lajin tavoite, kunhan kontrollia vain riittää. Kontrolli tahtoo vain vähetä yhdessä voimien kanssa, kunnes…




Suomenlahden tunnetuin tuuliranta


”Välipäivinä” on onneksi ollut rauhallista formulatuulta, jolloin tuuli on ollut vain 5-7 ms.











Hankolainen alkuasukas
Simo jiippaa, alla leveä lauta. Vitosen purje vetää yli 12 ms puuskissa.
Ohessa muutamia kuvia kauden alkujaksolta. 

Talvella toteutunut kameran vaihtoni oli onnistunut. Lumix FZ1000 on vastannut odotuksia sekä valokuvien, että videopätkien suhteen. 

Kameralla onnistuvat melko hyvin kuvat ohi lentävistä linnuista, joten liikkeen pysäytys urheilukuvissakaan ei ole ongelma. 

Rantaharakka pörhistelee viileässä tuulessa

Panasonic kamerasta on enemmän juttua aiemmassa blogikirjoituksessa.


Ulkomaan surffitrippi on edelleen tarkoituksena toteuttaa kesän tai todennäköisemmin syksyn aikana. Aika näyttää miten suunnitelmat toteutuvat. Öölanti, Tanska vaiko joku muu hyvä kohde?



Tulliniemi toukokuun lopussa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti