Kokeilussa NCX 8,0 purje

Mikä elementti puuttuu kuvasta? Sana alkaa t-kirjaimella.

Severnen camberiton NCX purje edustaa kevyttä racepurjetyyppiä, jonka pitäisi kestää tuulta ja olla nopea ja alhaalta vetävä.

NCX on pärjännyt lehtien testeissä erinomaisesti ja on saanut ainakin Australian käyttäjäforumeissa paljon kehuja. 

Niinpä olinkin innostunut, kun ystäväni Simo tarjosi kasineliöistä aussipurjetta lainaksi kokeilua varten.

Ensimmäinen epäilys purjeen toimivuudesta nousee vanhan koulukunnan surffarin mielessä - voiko noin iso purje ollenkaan toimia ilman cambereita? Onhan tyypillinen nyrkkisääntö ollut että ilman profiilinjäykistäjiä voi ajella noin 7 neliökokoon asti, mutta 7,5 tai ainakin 8 ja sitä suuremmat purjekoot tarvitsevat ehdottomasti camberit. 

Olin siis lähtökohtaisesti epäileväinen. Mutta koska useat valmistajat kuitenkin tekevät jopa 9 neliöisiä kokoja, niin onhan oletettavaa, että iso camberiton RAF purje ainakin jotenkin toimii tasaisessa tuulessa. 

Tosin vauhtituuli alkaa haitata RAF purjeen pussin muodossa pysymistä yli 8 neliön kokoluokassa.

Leikkaus

Ensimmäinen asia, joka heti kiinnittää huomion NCX purjekassia pidellessä on sen keveys ja purjekäärön kapeus. Täysveriseen camupurjeeseen verrattaessa NCX ei paina juuri mitään ja sen saa sovitettua ahtaaseenkin paikkaan, jos tilaa autossa on vähän.

Toinen asia, joka on todella merkillepantava on puomin pituus, joka on VAIN 205 cm. 

Voi olettaa, että noin lyhyellä puomilla varustettu purje ei ole suunniteltu toimimaan kevyessä tuulessa. 

Kuitenkin purjeen pitäisi olla leikattu erittäin vetäväksi reilun pussin muodostuessa puomin alapuolelle. Samanaikaisesti purje pitäisi päästää tasaisesti puomin yläpuolelta tasaten puuskien voiman ja estäen vedon siirtymisen takakädelle. 

Purje onkin leikattu racepurjeen tapaan. Vaikka puomi on lyhyt, latta puomin yläpuolelle jatkuu vielä noin 32 cm pidemmälle. Leikkaukselle on pyritty pitämään vetopiste paikallaan niin, että puuskan tullessa puomia pitempi purjeen osuus taipuu auttaen purjeen pussia pysymään paikallaan.

Rikaus

Rikasin purjeen Severnen 460 pitkään mastoon, joka kuulemma sopii purjeeseen, vaikka ykkös vaihtoehto onkin 490. Kiristin alaliikkiä, kunnes purje todella twistasi koko pituudeltaan. Puomin jätin hieman löysälle, koska tuulta rannassa oli hintsusti.

 Koska NCX on toiminnaltaan kuin racepurje, etuliikkiä ei pidä jättää liian löysälle. Jotta purje toimisi suunnitellusti, etuliikki on kiristettävä suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. 

Ilmeisestikin varminta on vetää alhaalta aina reilusti ja säätää sitten vetoa puomin päästä.

Masto näytti sopivan purjeeseen hyvin ja ulkonäkö oli kuin racepurjeella. 

 Koska cambereita ja tuulen painetta pussin muodostumiseksi ei ollut, ei pussiakaan purjeen lepotilassa tietysti ole.

Vesillä

Ensimmäinen tyypitykseni oli oikein vaihtelevassa ja puuskaisessa meren lahdessa leveällä slalomlaudalla. 

Puuskan tullessa purje veti tosiaan hyvin ja leveä slalom lähti vaivatta plaaniin. Tuulen vaihdellessa purjeen pussi muutti koko ajan muotoaan pumpaten edestakaisin. 

Tuulivyöhykkeen lähestyessä veto parani koko ajan myös vauhdin noustessa. Purje veti kuitenkin koko ajan hyvin kontrolloidusti. 

Laudan saavuttaessa selältä saapuvan kovan tuulen vyöhykkeen, jossa tuuli oli huomattavasti kovempi, alkoi vetopiste siirtyä takakädelle. Tällöin myös koko purjeen takaosa oli kiertynyt auki päästäen suunnitellusti. Tilanne parani, kun vedin takaliikin kireämmälle. 

Olin lisännyt purjeen takaliikkiin säätörissat kireyden säätämiseksi ajon aikana. 

NCX 8,0 ja Warp 10,0. Tuuli 5-6 m/s. Sivutuuleen ajettaessa sama vauhti.

Toinen tilaisuuteni purjeen tyypitykseen tuli Hangon Varisniemessä. Tuuli puhalsi tasaisesti mereltä , tosin vain 4-6 m/s. 

Kaverini ajoi 85 cm leveällä slalomilla ja 10 m2 racepurjeella.

NCX tuotti tosiaan yllätyksen, kun pienellä pumppauksella oma slalomini lähti iloiseen plaaniin. Tuuli oli koko ajan rajakelialueella.

 En juurikaan onnistunut nostamaan korkeutta, enkä paljoa laskemaan tuuleen ilman, että lauta olisi tippunut plaanista.  Jiibeissä lauta tippui heti plaanista. 

Mutta NCX:n vetäessä meno oli hyvin vapaata ja kevyttä. Purjehtiessamme rinnan vauhti oli kokolailla sama 10-neliöisen kanssa. 

Varauksetta voi sanoa, että NCX on nopea purje. Pumppaus oli kevyttä ja purje liikutti lautaa pumpatessa tehokkaasti. 

Mutta väitän edelleen, että purje ei pärjää vauhdissa vastaavaa cambereilla varustettua purjetta vastaan, kurssin ollessa ylös tai alas tuuleen. 

Tosin, jos tarkoituksena ei ole kisata, niin keveys ja purjeen helppo ja kevyt käsiteltävyys kompensoi nuo pienet puutteet. Lisäksi jiibit NCX:llä sujuvat tietenkin vaivattomammin kuin camberipurjeella.

Hyvällä surfrannalla on yleensä Meriharakoita

Loppusana

Yhteenvetona voi todeta, että kyllä, uskomatonta, mutta totta.  

Severne on onnistunut luomaan alhaalta vääntävän, mutta hyvin tuulta kestävän koko tuulialueen purjeen. 

NCX 8,0 toimii uskomattoman lyhyellä puomilla.

Miksi purjeiden puomia ei lyhennetty jo vuosikymmeniä aikaisemmin?

Aionko nyt hyljätä vanhat nyrkkisäännöt ja siirtyä RAF purjeisiin myös 8 neliön koossa? En aio. 

Koska purjehdin liian usein shiftailevassa ja puuskaisessa tuulessa, tarvitsen edelleen isoihin purjeisiini cambereita. 

Mutta, jos ajaisin jatkuvasti vaikkapa Hangossa, saattaisin omistaa NCX 8,0:n.

Käytetyt välineet:

NCX 8,0 vm 2014, masto 490/460, puomi 205, paino 4,7 kg, 7 lattaa

Käytetty masto Red Line 460

Tabou Manta 79, Select S10 Slam 45 cm ja MFC 40 cm (lyhennetty)

Purjehtijan oma paino n 70 kg.

JÄRVISURFFIA

Järvisurffaus voi olla hauskaa.

Kaikki eivät pääse tai halua matkustaa ulkomaille, vaikka se voisi tarjota uusia kokemuksia ja laadukkaampaa purjelautailua. Mutta onneksi Suomen niemeä on siunattu tuhansilla järvillä, mitkä tarjoavat paljon uusia rantoja ja kauniita selkiä. 

Lappalanjärvi Valkealassa, "Veneranta" länsituulella

Tänä kesänä tutustuin ensimmäistä kertaa Kouvolan surffareiden ”ikiomaan” järveen Valkealassa. 

Samalla havaitsin olleeni kalkkis, joka on vain vuosikausia surffannut samoissa vanhoissa paikoissa. 

Nimittäin Valkealan Lappalanjärvihän toimii ihan mukavasti mm länsituulella. PALJON paremmin kuin rannat omalla paikkakunnallani.

Lappalanjärvi Särkät niminen yleinen ranta

Jos olisin lähtenyt hieman aikaisemmin liikkeelle, olisin voinut hyötyä tästä ”löydöstä” jo vuosikymmeniä sitten. Länsituuli kun on varsin yleinen etelä Suomessa.

 Kouvolan surffareilla on myös mitä parhaimmat kotisivut, jossa järven lähtörannat, kivet ja sopivat tuulensuunnat on selitetty kuvien kanssa. 

. 

Löytyneekö Itäiseltä Suomenlahdelta vastaavanlaista puhdasta hiekkarantaa (Särkät)

Ja jos tuulensuunta on sopiva, tarjolla voi olla laatusurffausta.

Toki kapeat järvet vaativat usein juuri oikeasta suunnasta puhaltavan tuulen. Mutta nämä tiedot yleensä ovat tarjolla etsivälle.

 Ja uusia rantoja tutkiessa selviää alueen toimivuus. 

Huomasin Lappalanjärvellä, että Särkiltä lähdettäessä kova länsituuli aikaansai jonkun verran ristiaallokkoa. Mutta kun tuuli kääntyi enemmän luoteeseen, aaltolinjat selkeytyivät ja hiekkarannan eteen muodostui 5,2 neliön kelillä jopa mukavaa maininkia.

Lähtö Venerannasta, joka on Kouvolan surffareiden virallinen kotiranta

Kun taas ”venerantaan” länsituuli puhalsi onshorena, mikä vaati ensin ulos kryssimistä.

 Mutta ajaminen rannan edessä oli ihan ok ilman ristikkäisiä aaltoja. GPS näytti siellä kauden nopeimmat lukemat 7,2:n purjeella ja slalomilla.

Pienehköillä järvillä joutunee useimmiten ajamaan formulalla, mikä sekin voi tasaisessa vedessä olla uusi kokemus. 

Maaninkajärvi, yksi monista Suomen pienistä järvistä

Parin vuoden takainen surffaukseni Maaninkajärvellä Savossa oli positiivinen yllätys. 

Mikä on parempi tapa tutustua uuteen ympäristöön ja kylämiljööseen kuin purjehtien koko kylän ohitse järven päästä päähän täysin tasaisessa vedessä. 

Paikalliset ystävällisesti kertoivat järven olevan täysin kivivapaan.

Toisaalta iso järvenselkä synnyttää helposti jyrkkää ja tiheätä aaltoa. 

Orivesi Mäntyranta Itä-Suomessa

Kokemukseni esim Säkylän Pyhäjärvestä ovat, että järvi sopii pienemmille laudoille paremmin, kuin vaikka formulalle. 

Korkea pystyaallokko vastustaa sitkeästi laudan plaaniin nostamista.

 Ajaminen pienelläkin laudalla Pyhäjärvellä on aikamoista kokovartalo treeniä.

Järviä usein ympäröivät metsät ja mäet tekevät tuulesta puuskaista.  Lahden Vesijärvellä puuskat ovat aina olleet vertaansa vailla silloin, kun olen siellä ajanut. Lahdessa toimii kuitenkin aktiivinen purjelautailuseura, mistä iso plussa.

Orivesi tuulta 4-5 m/s

Varmasti maassamme on lukemattomia surffaamattomia järvenselkiä, neitseellisiä rantoja ja vedenalaisia kiviä, joita ei hiilikuitu ole vielä koskettanut. 

Nyt, kun uusi pääministerikin on kehottanut matkailemaan kotimaassa, kannattaa tutustua lähijärvien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

http://www.kouvolansurffarit.fi/Kotisatama/Veneranta